Wednesday, August 15, 2007

KGB FSB-taustaiset probandistit laittoivat oikeutetun Suur-Suomen eli Vienan Karjalan Venehjärven kuvan Mauno Koiviston maanpetturuusuutiseen Ylessä

Ylen KGB / FSB-taustaiset probandistit laittoivat sinällään oikeutetun Suur-Suomen eli Vienan Karjalan Venehjärven kuvan Mauno Koiviston maanpetturudesta kertovaan uutiseen, missä ilmoitettiin Mauno Koiviston laiminlyöneen tilaisuutensa vaatia miehitettyjä alueitamme: Kalastajasaarentoa, Petsamoa, Sallaa, Kuusamoa, Karjalaa ja Suomenlahden saaria takaisin

Tarkoituksensa oli selkeä jälleenkerran eli harhaanjohtaminen stalinistiseen tapaan luomalla kuvaa ortodoksiseta Vienan Karjalan latohökkeleistä palautuksemme esteeksi. Karjala takaisin - kuvaksi olisi sopinut paremmin esim. kuva Viipurin linnasta

------------------------
Blomberg: Maanpetturi Mauno Koivisto ei arvioittanut miehitetyn Karjalan ja muidenkaan miehitettyjen alueidemme hintaa
Julkaistu 15.08.2007, klo 17.08 (päivitetty 15.08.2007, klo 18.57)
Venehjärvi, Karjala
Kuva: YLE
Eläkkeellä oleva diplomaatti ja entinen Viron suurlähettiläs Jaakko Blomberg ei ole tietoinen, että presidentti Mauno Koivistolla olisi ollut asiantuntijatyöryhmä, joka olisi arvioinut luovutetun Karjalan arvoa ja jälleenrakentamista. Blomberg oli vuosina 1988 - 92 ulkoministeriön poliittisen osaston päällikkö.

- Minun tietääkseni tällaista työryhmää ei ollut. Koivistolla oli kyllä tapana käyttää neuvonantajaryhmiä, mutta tästä en tiedä.

Presidentti Mauno Koivisto on ilmoittanut adjutanttinsa välityksellä, ettei hänellä ole asiaan kommentoitavaa.

Vuorineuvos, Kemiran entinen pääjohtaja Yrjö Pessi tuttavineen teki aikanaan laskelmia Karjalasta, ei kuitenkaan presidentti Koiviston toimeksiannosta.

- Laskelmilla ei ollut mitään yhteyksiä Koivistoon, Pessi sanoo.

Pessi päätyi laskelmissaan Karjalan palautuksen kannattavuuteen Suomen kannalta.

Kainuun Sanomat uutisoi keskiviikkona, että Karjala oli kaupan vuonna 1991, ja että työryhmä olisi arvioinut presidentti Mauno Koivistolle Karjalan hintaa ja korjauskustannuksia.

YLE Uutiset

-------------------------------------------------

2 comments:

Historioitsija eduskuntavaaliehdokas Pirkanmaa Seppo Lehto Tampere said...

Ohessa alkuperäinen Kainuun Sanomien uutinen aiheesta:

http://www.kainuunsanomat.fi/a/2007/08/15/2496341.shtml

Karjala oli kaupan 1991
15.08.2007 - 00:41

Salainen asiantuntijaryhmä arvioi Koivistolle hintaa ja korjauskustannuksia
Raimo Viirret
Kajaani
Suomen ulkopoliittinen johto sai vuoden 1991 lopulla Venäjän presidentin Boris Jeltsinin hallinnosta epävirallisluontoisia viestejä Karjalan-kysymyksen ratkaisemisesta. Jopa alemman tason diplomaattikontakteissa Karjalan palauttamista pidettiin suorana jatkona Baltian maiden itsenäistymiselle.

Syksyllä 1991 Jeltsinin avustaja Gennadi Burbulis kertoi julkisestikin, että Venäjä tulee luovuttamaan toisen maailmansodan lopussa valtaamansa Kuriilien saaret Japanille.

Suomessa ymmärrettiin, että Karjala on kaupan.

Tasavallan presidentti Mauno Koiviston toimeksiannosta salainen asiaintuntijatyöryhmä laski luovutetun Karjalan alueella olevan infrastruktuurin arvon sekä perusrakenteiden kunnostuksen kustannukset. Työryhmä teki työtään vuodenvaihteen 1991-1992 tienoilla.

Ryhmään kuului kymmenkunta yhdyskunta- ja kaupunkirakentamisen eksperttiä, jotka omalla työnjaollaan työskentelivät salaisesti ja kokoontuivat mm. Santahaminassa.

Ryhmän tietojen mukaan ”Karjalan kauppahinta” olisi noussut noin 64 miljardiin markkaan. Pitkällä ajalla perusrakenteiden kunnostus olisi tullut maksamaan moninkertaisesti eli noussut enimmillään jopa noin 350 miljardiin.

Koiviston mielestä hinta oli liian kallis. Hän itse kertoi myöhemmin Jeltsinille Helsingin ETYK-huippukokouksen yhteydessä heinäkuussa 1992 sanoneensa Suomen Karjala-intoilijoille, että meillä ei ole varaa Karjalan ostamiseen.

Jeltsin kamppaili syksyllä 1991 - elokuun vallankaappausyrityksen jälkeen - vallasta ja roolista ulkopolitiikasta Neuvostoliiton presidentin Mihail Gorbatšovin kanssa. Suomi oli kuitenkin aloittanut neuvottelut YYA-sopimuksen korvaavasta naapuruussopimuksesta Neuvostoliiton kanssa ja ne vietiin loppuun ensin.

Valmis sopimus jäi allekirjoittamatta ja sellainen tehtiin Venäjän kanssa.

Ensimmäiseksi varapääministeriksi nostettu Burbulis toi vielä naapurisopimuksen allekirjoitukseen 20. tammikuuta 1992 Karjala-tarjouksen, johon Suomi ei tarttunut.

Jeltsin olisi itse ollut valmis tulemaan sopimusta allekirjoittamaan myöhemmin maaliskuussa.

Järjestyksenvalvoja - tiukka ja asiallinen Kuntavaaliehdokas Tampere Lehto Seppo said...

Mitä tulikaan presidentti Mauno Koiviston jälleen valehdeltua?

Valheella oli tällä kertaa harvinaisen lyhyet jäljet

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1426938

IS/Arja Paananen

Presidentti Mauno Koivisto katkaisi siivet huhuilta, että Venäjä olisi tarjonnut Karjalaa takaisin Suomelle.

Koivisto pitää Karjalan palautustarjousta perättömänä

24.8.2007 klo 00:02

Presidentti Mauno Koiviston mukaan Venäjä ei tarjonnut Karjalaa Suomelle.

Helsingin Sanomien haastattelema Koivisto kertoo, ettei Neuvostoliitto tai sen jälkeen Venäjä tehnyt tarjousta rajan tarkistuksista. Tällaisia toiveita ei esitetty myöskään Suomen puolelta.

Koiviston mukaan on myös perätöntä, että Karjalan palautukselle olisi laskettu "kauppahinta" hänen pyynnöstään.

Kainuun Sanomat kertoi viime viikolla, että Venäjä olisi tarjonnut Suomelle luovutettua Karjalaa takaisin korvausta vastaan vuoden 1991 lopulla eli Neuvostoliiton hajoamisen aikoihin.

Koivistolla ei ole omien sanojensa mukaan "harmainta aavistustakaan", mistä Kainuu Sanomien uutinen oli lähtöisin.

Jo aiemmin sekä Esko Aho (kesk.) että Paavo Väyrynen (kesk.) ovat sanoneet, etteivät he olleet kuulleet Karjala-tarjouksesta. Aho toimi vuonna 1991 pääministerinä ja Väyrynen ulkoministerinä.

Presidentti Koivisto perusteli osallistumistaan Karjala-keskusteluun sillä, ettei muiden asiasta kantansa esittäneiden mielipiteet ole saaneet keskustelua loppumaan.
STT